Autokaupassa näkyy monen vuoden kitumisen jälkeen pieni valonpilkahdus, kun uusien autojen myynnin ennustetaan tänä vuonna kasvavan noin 6 prosenttia. Tämä tarkoittaa kuitenkin vasta 116 000 autoa, kun hyvien vuosien taso oli 145 000.
Pitkän ankean kauden aikana finanssikriisin jälkeen autoala on tehostanut toimintaansa prosesseja viilaten. Myös yritysten koko on alkanut kasvaa, suuret autoliikkeet ovat ostaneet hiljalleen pieniä. Nyt pitäisi kuitenkin siirtää katse tulevaisuuteen ja löytää uudistumisvaihde.
Digitalisaatio tulee ja muokkaa autoalaa tosi rajusti. Perinteisiin toimintatapoihin on tulossa isoja muutoksia.”
”Digitalisaatio tulee ja muokkaa autoalaa tosi rajusti. Perinteisiin toimintatapoihin on tulossa isoja muutoksia”, sanoo Autoalan Keskusliiton toimitusjohtaja Pekka Rissa.
Muutokset ovat jo näkyvissä molemmissa suunnissa, itse tuotteessa ja kuluttajien käyttäytymisessä.
Päivän muotitermi Internet of Things kulkee autoalalla nimellä telematiikka. Nähtäväksi jää, rupeavatko autot ajamaan itse itseään, mutta ainakin puoliautomaattisia ne ovat jo. Ne kykenevät tarkkailemaan ympäristöään, keräämään moninaista tietoa ja viestimään moninaista tietoa jo tänään etänä.
"Mersu on älykkäämpi kuin Airbus”
”Edistyksellinen auto kuten E-sarjan Mersu on jo nyt älykkäämpi ja sisältää enemmän bittejä kuin Airbus-lentokone. Näin siksi että Mersu joutuu jatkuvasti seuraamaan ympäristöään ja muita liikennettä, sen pitää hoksata asioita”, Rissa kertoo.
Teknisen kehityksen perässä pysyminen vaatii kykyä ja halua oppia uutta koko autoalan johdolta ja työntekijöiltä. Kuluttajat ovat Rissan mukaan usein muutoksessa nopeampia. He haluavat tehdä entistä enemmän asioita verkossa, sekä ostaa palveluita että hakea tietoa.
”Ennen kuluttaja kävi 4-6 liikkeessä tutustumassa autoihin ennen kaupantekoa, nyt tiedot haetaan netistä ja käydään enää keskimäärin 1,2 liikkeessä koeajamassa ja päättämässä kaupat.”
Tässä muutoksessa onkin haastetta kerrakseen autoalan johtamiselle. Rissa pelkää, että ilman asennemuutosta ja osaamisen kohentamista etenkin perinteiset pienet ja keskisuuret yritykset jäävät ketterämpien uusien pelureiden jalkoihin.
Parempaa palvelumuotoilua
Ensimmäiseksi tarvitaan lisää osaamista palvelumuotoilussa. Tämä tarkoittaa asiakkaiden tarpeiden syvällistä ymmärtämistä ja toiminnan uudistamista hyvinkin radikaalisti. Edelleenhän esimerkiksi huoltoliiketoiminta on rakennettu palvelemaan huoltoyrittäjän tehokasta työskentelyä asiakkaan mukavuuden kustannuksella.
”Huoltoliiketoiminnassa vanha tapa on soittaa ja varata aika, mutta sen voisi myös tehdä paljon fiksummin. Maailmalla on esimerkiksi yrittäjiä, jotka kilpailuttavat eri huoltoliikkeitä ja etsivät asiakkaalle parhaiten sopivan huoltoajan. Tai Britanniassa voi myös tilata huollon kotiin ja se tehdään siellä eikä liikkeessä. Kuka pystyisi tekemään tämän Suomessa? Se vaatii uudentyyppistä ajattelua, johtamista ja kokeilua.”
Suomessa on jo muutama edelläkävijäliike, esimerkiksi Autolle.com, joka Rissan mukaan toimii käytettyjen autojen kaupassa netissä vähän kuten Airbnb.
Ravistelun tarpeessa on myös asiakaspalvelun laatu sekä markkinointi, joka edelleen korostaa tuotteiden ominaisuuksia ja kuukausierää ensi sijassa.
Mitkä ovat kuluttajan kuljetustarpeet?
Rissa puhuu MaaSista – Mobility as a Service eli liikkumisesta palveluna.
Ei kuluttaja välttämättä halua omistaa autoa tulevaisuudessa, vaan on kiinnostunut hoitamaan kuljetustarpeitaan uusilla tavoilla."
”Ei kuluttaja välttämättä halua omistaa autoa tulevaisuudessa, vaan on kiinnostunut hoitamaan kuljetustarpeitaan uusilla tavoilla. Voisiko kuluttaja hoitaa yhdellä kuukausimaksulla kaikki kulkemiseen ja kuljettamiseen liittyvät asiat? Suurimman osan vuodesta kuluttajan tarpeena voisi olla pieni kaupunkiauto, mutta esimerkiksi kesälomareissulle kerran vuodessa taas iso tila-auto, tai vaikkapa avoauto lauantai-illan ajelua varten”, Rissa kaavailee.
Auton tekninen kehitys taas tarkoittaa sitä, että autotehdas voi olla suoraan yhteydessä autoon ja siis myös sen käyttäjään. Mitä tapahtuu autoliikkeen roolille tässä välissä – saako autoliike enää jatkossa kaiken tiedon teknistä korjaamista ja erityisesti markkinointia varten?
”En usko, että autotehdas voi ohittaa kokonaan autoliikkeitä, mutta varmasti jakelutie tavalla tai toisella tulee oikenemaan. Itse en jäisi odottamaan, mitä autotehdas ehdottaa vaan autoliikkeiden pitää löytää nopeasti omia ratkaisuja; vakuuttaa tehdas siitä että autoliikkeet kannattaa pitää ketjussa mukana.”
Kiinteistöstrategialla pääoma tuottamaan
Iso muutos on edessä myös fyysisillä autoliikkeillä. Komeita lasipalatseja on rakennettu isoin investoinnein ympäri Suomea, mutta niiden rooli kauppojen synnyssä kutistuu jatkossa.
”Etenkin kasvukeskusten ulkopuolella autoliikkeet tarvitsevat uuden kiinteistöstrategian. On pohdittava, miten seiniin sitoutunut pääoma saadaan tuottamaan paremmin. Paljonko neliöitä ylipäätään tulevaisuudessa tarvitaan? Perinteisesti tämä on ollut hyvin pääomavaltainen ala, jossa rahat ovat kiinni autoissa ja kiinteistöissä.”
Suurimpien autokauppiaiden kannattaa pohtia myös kasvustrategioita. Esimerkiksi ruotsalainen Bilia on pörssiyhtiö, joka toimii useissa maissa.
”Jos yritys on pörssissä, se asettaa samalla itselleen haasteita kehittämisessä ja avoimuudessa. Pörssiyhtiön johtaminen loisi siis taas uusia osaamistarpeita.”
Pekka Rissa on Autoalan Keskusliiton toimitusjohtaja. Aalto EE ja AKL Akatemia tarjoavat yhdessä muutokseen ja asiakalähtöiseen johtamiseen valmentavan Autoalan JOKO -ohjelman.