Riittääkö osaaminen paikkatietosovelluksiin?

Heidi Hammarsten

Paikkatietoon perustuvat mobiili- ja web-sovellukset tarjoavat houkuttelevia liiketoimintamahdollisuuksia. Niitä voisi hyödyntää tehokkaammin, jos useampiin yrityksiin riittäisi paikkatiedon perusasioiden osaajia, sanoo professori Kirsi Virrantaus.

Milloin bussi tulee ja missä se nyt liikkuu? Missä sijaitsee lähin ravintola tai pankki? Mikä on nopein pyöräreitti kaupungin keskustaan? Tämäntapaisiin kysymyksiin vastaavat paikkatietosovellukset ovat yhä suositumpia ja tarjoavat monenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia.

Geoinformatiikan professori Kirsi Virrantaus Aalto-yliopistosta on alan pioneeri, joka on seurannut paikkatieto-osaamisen kehitystä jo vuosikymmeniä. Hänen mukaansa alan liiketoiminta on kehittynyt aina sen mukaan, miten ohjelmistotuotannon virtaukset ovat edenneet. Suomalaisilla on itse asiassa takanaan pitkä historia GIS- eli geographic information systems -alalla.

”Jo 1980-luvulla suomalaiset alkoivat kehittää omia GIS-ohjelmistoja, koska muita vaihtoehtoja ei ollut. Pikku hiljaa alkoi sitten tulla kaupallisia ohjelmistoja, joiden päälle tehtiin omia sovelluksia.  1990-luvulla nousivat esiin relaatiotietokannat ja 2000-luvulle tultaessa alkoivat vuorostaan yleistyä avoimen lähdekoodin ohjelmistot. Nyt sitten vuorossa ovat mobiililaitteet ja niille tehtävät sovellukset sekä webGIS”, Virrantaus kuvaa.

Kansainvälisessä vertailussa Suomi menestyy paikkatieto-osaamisellaan Virrantauksen mukaan hyvin, vaikka 1980-luvun oman ohjelmistokehityksen aikakausi on ohi.

Infrastruktuureita ja liikkuvien kohteiden tiedonlouhintaa

”Tällä hetkellä pinnalla ovat toisenlaiset asiat: paikkatiedon infrastruktuurit, ja erilaiset alustaratkaisut. Myös big data -trendi näkyy ja tiedonlouhintamenetelmiä sovelletaan muun muassa liikeratatietoon.”

Uusi ilmiö ovat myös paikkatietoa hyödyntävät päätöksenteon tuen menetelmät, jotka kiinnostavat esimerkiksi turvallisuusviranomaisia.  Virrantaus on itse tehnyt tähän liittyvää tutkimusta tilannekuvista ja tilannetietoisuudesta onnettomuusriskien hallinnassa.

Paikkatietoalalle mahtuu sekä isompia että pienempiä yrityksiä, joista monet suuret on jo ostettu osaksi ulkomaisia jättejä. Suuremmat keskittyvät yleensä B2B-palveluihin, pienet puolestaan kuluttajasovelluksiin.  Isoihin kuuluu esimerkiksi taannoinen pörssiyhtiö Tekla, joka nykyisin kuuluu yhdysvaltalaiseen Trimbleen.

Virrantauksen opiskelijat ovat vuosien mittaan perustaneet lukuisia yrityksiä, kuten räätälöityjä paikkatietopalveluita tuottava Inplace Solutions tai julkisen liikenteen matka-aikakartan kehittänyt Busfaster.

Paikkatieto-osaaminen on niukka resurssi

Kilpailukykyinen paikkatietoyritys tarvitsee Virrantauksen mukaan paikkatieto-osaamisen lisäksi ohjelmisto-osaamista ja liiketoimintaosaamista. Kahta jälkimmäistä on tarjolla huomattavasti enemmän kuin paikkatiedon ammattilaisia.

”Geoinformatiikassa puhumme spatiaalisesta tai geospatiaalisesta tiedosta, jossa on aina vähintään kaksi ulottuvuutta. Maastotieto on jo lähtökohtaisesti kolmiulotteista ja aitoon 3D:hen olemme pikkuhiljaa siirtymässä. Moniulotteista tietoa ei voi järjestää samoin kuin esimerkiksi aakkostettua. Tällaisen datan käsittely, algoritmit ja analysointi vaativat erityisiä menetelmiä.”

Virrantaus on törmännyt usein alan yrityksiin, joissa sovellusten tekijät eivät ole varsinaisia geoinformatiikan osaajia eivätkä alan perustiedot ole hallussa.

”Paljon näkee sellaisiakin paikkatietosovelluksia, joissa karttaa ei ole osattu suunnitella parhaalla tavalla, sovellus ei tuo tietoa tehokkaasti ulos tai siinä olisi voinut käyttää myös kehittyneempää analyysimenetelmää.”

Varsinaisia paikkatiedon ammattilaisia kuitenkin koulutetaan rajallinen määrä ja vain vähemmistö heistä päätyy yritysten palvelukseen. Siksi Virrantaus näkee hyödylliseksi, että alasta kiinnostuneet ohjelmisto-osaajat ottavat haltuun geoinformatiikan perusasiat täydennyskoulutuksen kautta.

Perustiedot on helppo omaksua

”Aiemman kokemukseni perusteella ihmiset tietävät hyvin vähän tämän alan menetelmistä ja ratkaisuista. Kyseessä ei kuitenkaan ole hirveän suuri tietomäärä, jonka omaksuminen olisi valtavan iso työ. Tämä on poikkitieteellistä toimintaa, jossa yritetään rikkoa tieteiden välisiä rajoja.”

Monitieteisyys tarkoittaa Virrantauksen mukaan sitä, että geoinformatiikkaan liittyy tietotekniikkaa, sovellettua matematiikkaa, graafista suunnittelua ja visualisointia. Hän on itse hyvä esimerkki monitieteisyydestä: valmistunut alun perin arkkitehdiksi, mutta kiinnostunut sitten tietotekniikasta ja matematiikasta ja päätynyt lopulta Aallon rakennetun ympäristön laitokselle.

”Meillä opetetaan hieman tietotekniikan ja matematiikan soveltamista, jotta opiskelijat oppivat peruskäsitteet ja pystyvät keskustelemaan muiden alojen edustajien kanssa. Jos yhteinen kieli puuttuu, on vaikea päästä samalle aaltopituudelle eikä yhteistyöstä tule mitään.”

Professori Kirsi Virrantaus kouluttaa myös Aalto PRO:n "Geospatial Applications Specialist – paikkatieto, sovellukset ja palvelut" -ohjelmassa. Se on tarkoitettu kehittäjille, jotka haluavat erikoistua paikkatietoa hyödyntävien sovellusten asiantuntijaksi. Lue lisää »

LATAA ESITE

Aalto PRO käyttää lomakkella annettuja tietoja markkinointiin. Lataamalla esitteen hyväksyt tämän. Katso lisätietoja käytännöistämme.