Sote-muutoksen mahdollisuudet

Joanna Sinclair

Kuvassa vasemmalta oikealle: Anna Haverinen, Sirkka-Liisa Olli ja Arja Heikkinen

Sote-muutoksen eteneminen mietityttää varmasti jokaista asiaan vihkiytynyttä. Yksi asia on kuitenkin varma: muutosta tarvitaan.

”On selvää, että nykyinen malli vaatii reippaan reformin, ja sen aika olisi nyt”, Oulun kaupungin hyvinvointipalveluiden kehittämisjohtaja Sirkka-Liisa Olli lataa.

”Tiettyjen teemojen soisin menevän eteenpäin, tapahtuipa poliittisella rintamalla mitä tahansa: integraatio, asiakaslähtöisyys ja se, että asiakas saa itse valita palvelunsa”, Olli jatkaa.

PoPSTer-hankkeella etulyöntiasema muutokseen

Olli panostaa puolet työajastaan Pohjois-Pohjanmaan PoPSTer-hankkeeseen, jolla maakunta on valmistautunut sote-uudistukseen. PoPSTerissa on luotu hyvissä ajoin etukäteen pohjaesitystä maakunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden tärkeimmistä kehittämiskohteista lähtökohdaksi maakunnan strategiatyölle ja väliaikaishallinnon työskentelylle. Oulun kaupungin vanhustyön johtaja Anna Haverinen ja sosiaalijohtaja Arja Heikkinen ovat myös aktiivisia vaikuttajia PoPSTer-hankkeessa.

”Konkreettinen sote-valmistelutyö on ollut hyvin motivoivaa. Odotteluun ei ole aikaa, vaan me kehitämme voimakkaasti sote-valmiutta. Jos kaikki etenee aikataulussa, on meillä nyt puolitoista vuotta aikaa päästä parempaan tuloskuntoon sekä taloudellisesti että toiminnallisesti”, Haverinen kertoo.

”Toimintakulttuurin muutos on luonnollisesti iso haaste, kun on pitkään tehty asioita tietyllä tavalla. Muutoksen johtaminen on tiedolla johtamista. Sote-uudistuksessa meidän on pystyttävä tekemään näkyväksi niitä palvelukokonaisuuksia, joita haluamme viedä eteenpäin, jotta kaikki näkevät muutoksen mielekkyyden”, Heikkinen alleviivaa.

”Ison muutoksen johtamisessa on varsinkin alkuvaiheessa pystyttävä aikaansaamaan uudistuksia paitsi nopeasti, myös hallitusti”, Olli lisää. Hän huomauttaa, että ennakoiva valmistelu ja tiedolla johtaminen on erityisen tärkeää, jottei sotessa käy samalla tavalla kuin monessa kuntaliitoksessa: kuluihin tulee hetkellinen, mutta sitäkin isompi piikki.

Kustannustehokkuutta ja yhdenvertaisuutta asukkaille

Haverinen näkee sotessa mahdollisuuksia etenkin palvelun tuotannon kehittämiseen. Suomen väestö ikääntyy ja vaikka ihmiset ovat ikääntyessäänkin terveempiä kuin ennen, niin vaatimukset yksilöllisemmistä palveluista kasvavat.

”Sotessa on toki kyse paljon muustakin kuin kustannustehokkuudesta, mutta jos tiedät esimerkiksi kotihoitoyrittäjän voivan tuottaa kotihoitotunnin neljäkymmentä prosenttia halvemmalla kuin julkinen tuottaja, niin se laittaa varmasti kellot soimaan kaikilla. Jo kymmenenkin prosentin ero olisi merkittävä, kun ajattelee ikäihmisten lisääntyvää palveluntarvetta”, Haverinen pohtii.

Heikkinen toivoo sote-muutoksen tuovan paitsi kustannustehokkuutta, myös yhdenvertaisuutta maakunnan asukkaiden palveluihin.

”Tällä hetkellä meillä on kunnissa määritelty hyvin erilaisia kriteerejä palveluille. Soten myötä pystymme harmonisoimaan ne kriteerit, jolloin kaikki maakunnan asukkaat ovat enemmän tasavertaisessa asemassa palveluja tuotettaessa”, Heikkinen visioi.

Olli painottaa, että vaikka sote tuskin tuo absoluuttista yhdenvertaisuutta, missä kuntakeskuksessa ja haja-asutusalueilla asuvat olisivat arjessa täysin tasavertaisessa asemassa, uskoo hän soten mahdollistavan kohtuullisilla kustannuksilla taatut laadukkaat ja vaikuttavat palvelut asukkaille.

”Asiakaslähtöiset palvelut ja kustannusten pitäminen kurissa eivät ole toisensa poissulkevia vaihtoehtoja”, Olli muistuttaa. ”Onnistuessaan sote tuottaa tavoitellut tulokset ja tasapuolisempaa palvelua.”

Digi on liki

Sote ei ole vähentämässä sosiaali- ja terveydenhuollon potista rahaa, mutta kulujen kasvua olisi pystyttävä leikkaamaan. Olli uskoo tämän onnistuvan aidolla asiakaslähtöisyyden huomioimisella. Digitaalisuus tulee olemaan tässä merkittävässä roolissa.

”Meillä on Pohjois-Pohjanmaan sote-valmistelussa käytössä slogan: ’digi on liki’. Tavoitteena on haastaa ihmiset ajattelemaan myös sähköisiä palveluja lähipalveluina. Näen digitalisaatiossa merkittäviä mahdollisuuksia – ja toisin kuin moni luulisi, meillä yli 65 vuotiaat ovat heti palvelun käytön opittuaan niitä kaikkein virkeimpiä digipalveluiden hyödyntäjiä”, Olli huomauttaa.

Digitaalisuus voi luoda merkittäviä uusia palvelumahdollisuuksia ja edistää näin vaikuttavuutta, kunhan palveluntuottajat siirtyvät digipalveluita käyttämään.

Haverinen uskoo, että parhaimmillaan sote voi luoda positiivisen kierteen, jossa palveluntuottajat julkiselta, yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta sparraavat toisiaan uusien toimintamallien käyttöönotossa ja kunnat ja maakunnat tähtäävät yhteisillä mittareilla parempaan vaikuttavuuteen.

”Soisin näkeväni soten myötä sellaista positiivista pientä kilpailuhenkeä, kenellä on kehittyneimmät toimintamallit”, Haverinen peräänkuuluttaa.

Heikkinen toivoo digitaalisuudesta myös parempia mahdollisuuksia asiakaskohtaisen vaikuttavuuden arviointiin.

”Toivon digitalisuuden tuovan lisämahdollisuuksia tiedolla johtamiseen ja vaikuttavuuden arviointiin palvelun käyttäjän näkökulmasta. Keskeinen kysymys on, vaikuttavatko palvelut kohentavasti ihmisten toimintakykyyn, ja edistämmekö me positiivista muutosta”, Heikkinen toteaa.

Kunnilla tärkeä hyvinvointitehtävä

Sote-keskusteluissa maakuntien rooli on korostetussa asemassa. Heikkinen peräänkuuluttaa myös kuntien merkitystä sote-muutoksessa haettujen uudistusten mahdollistajina. Hän tähdentää, että mikäli sote toteutuu nyt ajatellulla tavalla, jää kuntien vastuulle ihmisten perustoimintakykyä ylläpitäviä palveluja, joiden olemassaolo on äärimäisen tärkeää, jopa elinehto.

”On hyvin oleellista, että maakunnassa luodaan kuntien kanssa yhteiset mittarit vaikuttavuuden arvioimiseksi”, Heikkinen sanoo. Haverinen ja Olli tukevat molemmat tätä näkemystä:

”Yhteys kuntiin tulee pitää elävänä. Maakunnalla on oltava yhteiset tavoitteet myös kuntien kanssa siitä, kuinka me yhdessä vastaamme väestön hyvinvoinnista”, Olli korostaa.

”Kuntien hyvinvointitehtävä on ensiarvoista. Esimerkiksi ikäihmisiä ajatellessa kuntien kannattaa varmasti miettiä esteetöntä liikkumista, joukkoliikennettä, puistoja, liikuntapalveluja ja kirjastoja – nämä kaikki ovat sitä parasta ennaltaehkäisyä, joiden avulla sote-palveluiden tarve vähenee”, Haverinen kiteyttää.

”Olen optimistinen sen suhteen, että näiden toimintojen rooli vahvistuu, kun sote lähtee kunnan toiminnasta pois”, hän jatkaa.

Anna Haverinen, Arja Heikkinen ja Sirkka-Liisa Olli osallistuivat keväällä 2017 Aalto PRO:n Vaikuttavuutta sote-palveluihin -koulutukseen. Lue heidän kokemuksia ohjelmasta »

LATAA ESITE

Aalto PRO käyttää lomakkella annettuja tietoja markkinointiin. Lataamalla esitteen hyväksyt tämän. Katso lisätietoja käytännöistämme.