Tästä negatiivisuuden kierteestä on päästävä vihdoin uudelle uralle – se on välttämätöntä alan tulevaisuuden turvaamiseksi.
Infra on merkittävä osa kansallisvarallisuuttamme, pelkästään jo väyliemme arvo on n. 15 mrd €. Tätä omaisuutta täytyy vaalia, ylläpitää ja kehittää. Emme ole riittävän painokkaasti osanneet tuoda esiin kansalaisille ja päättäjille, että väylien rakentaminen ei ole pakollinen kulu vaan investointi suomalaisille, elinkeinoelämällemme ja hyvinvointiimme. Harva tulee myöskään ajatelleeksi, että 1 miljoonan euron panostus infraan työllistää 17 henkilötyövuoden verran – todella merkittävä vaikutus tässä ahdistavassa työllisyystilanteessa.
Taustadataa ja faktoja infran kunnosta ei vedetä hatusta vaan mitattua tietoa todellakin on."
Väylien kunto ja investointitarpeet herättävät aina vilkasta keskustelua ja väittelyäkin. Edelleenkään ei ole riittävän hyvin tiedossa se, että taustadataa ja faktoja infran kunnosta ei vedetä hatusta vaan mitattua tietoa todellakin on ja esim. ROTI-raportti antaa viimeisimmän päivityksen kansallisomaisuutemme tilasta.
On ollut mielenkiintoista - mutta kieltämättä hieman masentavaakin seurata, kuinka suunnittelusta ja rakentamisesta puhuttaessa infra jää yleensä taka-alalle WAU-arkkitehtuurin tai isojen kauppa- ja liikerakennusten viedessä kaiken huomion. Todellisuudessa mikään rakentaminen ei ole mahdollista ilman huolellisesti suunniteltua ja toimivaa infraa. Infrasta tinkiminen näkyy kuitenkin valitettavasti tänäkin päivänä painuvina pihoina, viettävinä parkkialueina ja pahimmillaan jopa pettäneinä putkistoina ja perustuksina.
Infrasuunnittelu ja rakentaminen – ylläpitoa unohtamatta - on tänä päivänä erittäin mielenkiintoinen high tech osaamisalue. Suunnitteluohjelmistot ovat kehittyneet ja suomalaisella osaamisella on kysyntää ulkomaita myöten. Tietomallinnuksessa olemme ottaneet aimo harppauksen – kiitos RYM:in InfraFINBIM-ohjelman sekä tilaajien ja palveluntuottajien määrätietoisen ponnistelun viime vuosina. Teknistä osaamista meiltä kyllä löytyy, mutta uskallusta ja rohkeutta katsoa kotipesän ulkopuolelle puuttuu edelleen.
Ylivoimaisesti isoin huolenaihe on kuitenkin resurssien niukkuus, mikä on otettava vakavasti. Nyt on viimeinen hetki tehdä asialle jotain; joka viikko niin suunnittelutoimistoissa, rakennusliikkeissä kuin tilaajillakin juodaan eläkekahveja eikä korvaavia osaajia ole saatavilla. Pahimmassa tapauksessa osaaminen kuihtuu organisaatiossa kokonaan, näitäkin valitettavia esimerkkejä löytyy aivan liian monta.
Tulevaisuuden trendit avaavat loistavia mahdollisuuksia infra-alan kaikille toimijoille."
On myös kyettävä näkemään se, että tulevaisuuden trendit avaavat loistavia mahdollisuuksia infra-alan kaikille toimijoille. Kaupungistuminen ja tiivistyvä yhdyskuntarakentaminen johtaa siihen, että joudumme ottamaan heikkopohjaisia ja pilaantuneita maa-alueita rakentamiskäyttöön, mikä edellyttää mittavia infran toimenpiteitä alueiden saattamiseksi rakentamiskelpoiseksi. Suomessa kehitetty uusi stabilointiteknologia onkin vakiinnuttanut asemansa pehmeikkörakentamisessa ja tänä päivänä jopa turvesuot ovat otettavissa rakentamiskäyttöön.
Tilanpuute ja ympäristövaikutukset lisäävät myös maanalaista rakentamista, joka on entistä merkittävämmässä roolissa infrarakentamisessa. Ei tule myöskään unohtaa ääri-ilmiöitä, kuten rankkasateita ja tulvia, jotka edellyttävät vaativia infrarakenteita, jotta yhdyskunnan toiminnot voidaan turvata.
Energiarakentamisen nopea kehitys on tuonut merkittävästi töitä myös infraan. Esim. usein hyvinkin etäällä ja hankalissa paikoissa sijaitsevat tuulivoimalat vaativat yhteydet paikan päälle sekä perustuksiin liittyvän infran. Kaukolämpöön, maakaasuun ja sähköverkostoon liittyvät putkistot ja rakenteet ovat puolestaan haasteellisia ympäristön yhteensovitusten ja huollettavuuden kannalta.
Älyliikenne avaakin jo täysin uusia ja lähes rajattomia mahdollisuuksia edistyksellisen infran toimintaan älykkään ja ympäristöystävällisen liikkumisen platformina. Tässä kehityksessä meidän on oltava aktiivisesti mukana.
Vihreät arvot, ekotehokkuus ja kierrätys ovat myös infrassa arkipäivää – ja tulevaisuutta. Jo tänä päivänä käytämme uusiomateriaaleja infrarakenteissa, esim. betonimurskeen ja vaahtolasin käyttö hyvänä esimerkkinä. Mutta mahdollisuudet ovat edelleen laajat ja laajennettavissa; mm. teollisuuden sivutuotteet; tuhkat, kipsit ja kuonat tekevät tuloaan. Kaukana ei ole se aika jolloin ”vihreä väylä” toteutuu laaja-alaisena eikä vaan pilottihankkeina.
Uudet materiaalit, suunnittelu- ja rakentamismenetelmät eivät pääse kukoistukseen, mikäli samaan aikaan ei uudisteta myös käyttöä edistäviä hankintamenettelyjä."
Uudet materiaalit, suunnittelu- ja rakentamismenetelmät eivät pääse kukoistukseen, mikäli samaan aikaan ei uudisteta myös käyttöä edistäviä hankintamenettelyjä. Tämä prosessi on käynnistynyt, mutta vaatii edelleen työtä ja nimenomaan alan eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Useita hyviä pilotteja on jo olemassa mm. allianssihankkeiden, UUMA-projektin ja lainsäädännön kehittämisen muodossa.
Suomi on pieni maa ja siksi asioita kannattaa tehdä yhdessä. Ja miksi ei tehtäisi; infrassa on perinteisesti ollut hyvä yhteistyö, mistä osoituksena ovat lukuisat alaa kehittäneet toimikunnat ja alan yhteistyötä edistävä järjestö Maarakennusalan neuvottelukunta MANK. Ja kun puhumme osaamisesta, niin emme saa unohtaa vahvaa substanssiosaamista, jonka ylläpito ja edistämien edellyttää päivittäistä yhteistyötä infra-alan ja oppilaitosten, yliopistojen, täydennyskoulutusorganisaatioiden ja tutkimuslaitosten välillä. Näin voimme turvata osaamisen myös tulevaisuudessa sekä riittävät kilpailukykyiset resurssit niin kotimaan kuin kansainvälisiinkin tehtäviin.
Mikko Leppänen on Ramboll Finland Oy:n tekninen johtaja sekä Maarakennusalan neuvottelukunnan MANK ry:n hallituksen jäsen. Aalto PRO:n Diploma in Construction Management - Lean and Digital Operations -ohjelma sopii hyvin myös infra-alalle.