Teollinen internet vaatii uutta liiketoimintaosaamista

Tämän hetken kuumin iskusana on suomalaisyrityksissä vasta matkalla puheista teoksi, sanoo Aalto-yliopiston professori Martti Mäntylä. Teollisen internetin pullonkaula ei ole teknologia, vaan liiketoimintaosaaminen.

Kuva: Adolfo Vera

Heidi Hammarsten, 05.03.2015

Teollinen internet, internet of things, internet of everything, tietoyhteiskunnan seuraava vaihe. Digitalisaation uudella aallolla on monta nimeä. Aalto-yliopiston teollisen tietotekniikan professori Martti Mäntylä on tutkinut aihetta ja osaa kertoa, mistä puhutaan. 

Mistä teollisessa internetissä on kyse?

”Siinä kaksi ilmiötä, globalisaation luoma kilpailupaine ja teknologinen kehitys, kohtaavat toisensa. Käytössä on paljon digitalisaation piiriin katsottavaa teknologiaa sensoreista ja aktuaattoreista (koneen toimilaite), sulautetusta älystä tietoliikenteen kautta pilvipalveluihin, data-analytiikkaan ja yritysjärjestelmiin. Näin voidaan kerätä dataa erilaisista koneista tai laitteista ja hyödyntää sitä liiketoiminnassa.”

Miksi kaikki puhuvat teollisesta internetistä juuri nyt?

”Monetkaan näistä asioista eivät ole uusia, vaan niitä on tehty pienemmässä mittakaavassa jo aiemmin. Tekniikka on kuitenkin kehittynyt niin, että sitä on saatavilla entistä helpommin ja kustannukset ovat alentuneet. 

Myös yleinen digitalisaatiokyvykkyys on parantunut senkin takia, että kuluttajapuolella ovat lyöneet läpi älypuhelimet, tabletit ja applikaatiot. Niinpä teollisen internetin soveltaminen on yksinkertaisesti helpompaa kuin viisi vuotta sitten.”

Millaisia sovelluksia teollisesta internetistä on jo olemassa?

”Teollisen internetin käyttö on luontevaa, kun tehdään tuotantohyödykkeitä. Yleisesti ottaen yritykset hakevat operatiivisia hyötyjä nykyiseen toimintaansa, kuten kustannussäästöjä.

Esimerkiksi Koneen, Wärtsilän tai Metson toiminnasta huolto ja kunnossapito muodostavat jo suuren osan. Laitteista kerättävän tiedon avulla näitä prosesseja voi tehostaa: huollon ohjausta voi parantaa ja kunnossapidosta tulee ennakoivaa. Yksinkertaisesti huoltomies menee oikeaan aikaan oikeaan paikkaan, mukanaan oikeat varaosat.”

Millaisia mahdollisuuksia on tulossa? 

”Monet miettivät jo uudenlaisia palveluita - puhutaan etämonitoroinnista tai etäoperoinnista. Silloin ei myydäkään enää tuotantohyödykkeitä vaan tuotantolinjan kyvykkyyttä: me pyöritämme tehdasta, asiakas myy tuotteet.

Kilpailuetu syntyy siitä, että myyvä yritys hallitsee paljon vastaavia järjestelmiä ja oppii koko ajan ristiin niiden käyttämisestä. Tämän tyyppisiä tapauksia on jo, mutta niiden kunnianhimoa ja automaation astetta voi kuitenkin edelleen nostaa.

On myös mahdollista, että asiakkaalta haettua dataa käytetään johonkin kokonaan uuteen liiketoimintaan. Tätä harrastaa esimerkiksi Google, joka etsii aktiivisesti keinoja hyödyntää hallussaan olevaa dataa.”

Miten suomalaisyritykset sijoittuvat teollisen internetin hyödyntämisessä, jos verrataan tilannetta kansainvälisesti?

”Tämän alan johtotähtiä ovat USA ja Saksa, missä on meneillään suuri kansallinen hanke Industri 4.0. Sen tavoitteena on parantaa saksalaisyritysten ja etenkin autoteollisuuden asemaa. Yrityksistä edelläkävijöitä ovat Philips, Siemens ja General Electric.

Suomi tulee kohtalaisen valistuneiden maiden rintamassa heti näiden jälkeen, samassa joukossa kuin Ruotsi, Hollanti ja Iso-Britannia. Näissä kaikissa teema on nostettu hyvin tietoisuuteen, mutta konkreettinen tekeminen on vielä lähtökuopissa.”

Onko teollinen internet vain isojen globaalien teollisuusyritysten asia?

”Kyllä asia on relevantti kaikille, kyse on vain roolista jonka haluaa ottaa sekä kyvystä verkottua. Suuryrityksetkin tarvitsevat osaamista ulkopuolelta ja yhteistyökumppaneita. On tärkeää, että Suomessa löydetään sellainen toimintatapa, joka ottaa kaikki mukaan. Teollinen internet ulottuu aina startup-yrityksiin asti.”

Mikä kehitystä rajoittaa tällä hetkellä?

”Teollinen internet vaatii monenlaista osaamista: teknisen lisäksi myös liiketoiminta-, markkinointi- ja johtamisosaamista - jopa juridiikkaa ja sopimusosaamista, kun aletaan miettiä kuuluuko laitteella kerättävä data laitteen toimittajalle vai asiakkaalle. Suurin pullonkaula on tällä hetkellä liiketoimintaosaaminen. Tarvitaan kykyä löytää hyviä sovelluskohteita ja viedä ne sille tasolle, että voidaan tehdä investointi.

Pullonkaula on myös ict-kyvykkyys. Se ei tällä hetkellä ole teollisuusyrityksissä vaan ict-alalla. Tämä pullonkaula on ohitettavissa, mutta se vaatii kykyä toimia rajan yli. Asiakkaan pitää osata vaatia oikeita asioita ja myyjän tarjota sitä mitä asiakas tarvitsee.”

Aalto PRO:n Diploma in Industrial Internet -koulutusohjelma järjestetään yhdessä professori Martti Mäntylän johtaman Aalto-yliopiston Industrial internet -ohjelman kanssa.

Luet nyt: Aalto Leaders' Insight: Teollinen internet vaatii uutta liiketoimintaosaamista

Tilaa parhaat palat sähköpostiisi

Aalto Leaders' Insight on aikakauslehtimäinen kokoelma artikkeleita, tarinoita ja näkemyksiä johtajuudesta, liiketoiminnasta ja itsensä kehittämisestä. Käsinpoimittu englanninkielinen Highlights -uutiskirje lähetetään tilaajille korkeintaan kaksi kertaa kuukaudessa. Tilaus on helppo perua. Katso esimerkki.

Tietojasi käytetään markkinointitarkoituksiin. Tilaamalla uutiskirjeen hyväksyt tämän. Katso tietosuojapolitiikka.