Palvelevan johtajan organisaatio menestyy paremmin

Palveleva johtaminen liittyy alaisten ja johtajan roolien muutokseen. Ytimessä on työntekijöiden motivaation lähteiden tunnistaminen.

Reetta Räty, 06.11.2017

Palveleva johtaja siirtää fokuksen pois itsestään, ja huolehtii siitä, että työntekijät voivat tehdä työnsä mahdollisimman hyvin. Ohjelmistoyritys Vincitin perustaja Mikko Kuitunen sanoo, että johtamisen ytimessä on työntekijöiden motivaation lähteiden tunnistaminen.
Jos työ palvelee ihmisen motivaatiorakennetta, saadaan vähemmällä kuormituksella ja tehokkaammin parempi lopputulos.

Palveleva johtaja menestyy paremmin kuin muut johtajuustyypit, sanoo Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun johtamisen laitoksen apulaisprofessori Olli-Pekka Kauppila. Siitä on runsaasti näyttöä, että palvelevan johtamisen omaksuneen johtajan yritys menestyy paremmin, johtajan alaiset eli seuraajat performoivat paremmin ja tulokset ovat paremmat.

Palvelevan johtamisen idea liittyy alaisten ja johtajan roolien muutokseen. ”Joskus historiassa ihmiset olivat johtajiensa omaisuutta ja palvelijoita, nyt hierarkian alaosan rooli korostuu. Niistä, jotka ennen olivat huipulla, tulee palvelijoita”, Kauppila kuvaa.

Kaikilla hierarkian tasoilla on organisaation kannalta yhtä tärkeitä ihmisiä."

Esimerkiksi korkean teknologian tietotyössä asiantuntemusta ei ole vain organisaation huipulla. Kaikilla hierarkian tasoilla on organisaation kannalta yhtä tärkeitä ihmisiä. Tällaisessa yhteisössä johtajan tehtävä ei ole määräillä, vaan mahdollistaa.

Ohjelmistoyritys Vincit on hyvä esimerkki yrityksestä, jossa lähdetään siitä, ettei työntekijöitä vahdita, vaan heille annetaan tilaa tehdä työnsä mahdollisimman hyvin. Vincit on valittu useita kertoja Suomen parhaaksi työpaikaksi. Työkulttuurin avainsanoja ovat avoimuus ja autonomia.

Vincit: yksilöllisiä johtamispalveluita

Vincitin perustaja Mikko Kuitunen perusti yrityksen itselleen hyväksi työpaikaksi. Työhyvinvoinnin korostamisella on myös taloudelliset perusteet: hyvä työpaikka saa houkuteltua riveihinsä parhaat tyypit. Johtamisesta Kuitunen sanoo näin:”Me kohdellaan ihmisiä yksilöinä ja tarjotaan heille yksilöllisiä johtamispalveluita.”

Kuitusen mukaan johtamisen tehtävä on poistaa esteitä. ”Johtamista on tapahtunut, kun joku asia tapahtuu paremmin, nopeammin, tehokkaammin.”Hän lähtee siitä, että jokaisella pitäisi olla mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaista työpaikalla on. Ihmisen valmius itseohjautuvuuteen on yleisesti ottaen kuitenkin melko alhainen, Mikko Kuitunen sanoo. ”Me ollaan laumaeläimiä.”

Organisaatio tukee onnistumista poistamalla esteitä."

Laumaa ei silti pidä ajatella kaitsettavana, vaan päinvastoin: johtaja pyrkii ruokkimaan ymmärrystä siitä, että valta ja vastuu on yksilöllä, tämä voi itse vaikuttaa työhönsä ja urapolkuunsa. Organisaatio tukee onnistumista poistamalla esteitä. Vincitissä työntekijöitä palkitaan siitä, mitä he ovat tehneet työkavereidensa tai asiakkaidensa hyväksi – miten he ovat palvelleet muita, voisi sanoa.

”Ei ole tärkeää kysyä, montako asiakaskontaktia olet saanut tänään, vaan miten olet auttanut systeemiä onnistumaan sen tärkeimmässä tehtävässä.”

Vaikka Vincitissä korostetaan yksilöiden tarpeita ja tilanteita, Kuitunen sanoo useammin ”yhteisö” kuin ”yksilö”. Sama ajatus korostuu apulaisprofessori Olli-Pekka Kauppilan puheessa: palvelevassa johtamisessa fokus on koko joukkueen onnistumisessa, ei keskinäisessä kilpailussa tai yksittäisissä supertähdissä.

Avainsana onnistumiselle on luottamus. Palvelevan johtamisen ajatus on käänteinen työyhteisön sisäiselle kilpailulle. ”Palveleva johtaminen tarttuu”, Kauppila sanoo. ”Se luo yhteisyyttä, koska siinä ei keskitytä omaan erinomaisuuteen, vaan tiedon jakamiseen; kenenkään ei tarvitse pitää valttikortteja itsellään eikä pelätä, että häntä käytetään hyväksi. Tämä tuottaa koko yhteisölle arvoa.”

Johtamisen ytimessä: motivaation lähteiden tunnistaminen

Vincitin Kuitunen sanoo, että ihmiset tekevät asioita kahdesta syystä: ”Joko me halutaan tehdä, tai on pakko tai velvoite tehdä.”

Pakko toimii niin, että työntekijä saa jotain, jos saa aikaiseksi jotain. ”Kun ulkoinen rakenne puretaan, tekeminen loppuu. Tämä on perseelle potkimisen malli.”

Toisessa mallissa asiat tapahtuvat, vaikka kukaan ei ole vahtimassa. Siksi kannattaa pohtia motivaation lähteitä: kun ymmärretään,  mistä motivaatio kumpuaa, voi pyrkiä muokkaamaan työstä sellaisen, että se toimii ilman mittauksia ja rangaistuksia.

Jos työ palvelee  ihmisen motivaatiorakennetta, saadaan vähemmällä kuormituksella ja tehokkaammin parempi lopputulos."

”Mikään ei ole enempää johtamisen corea kuin se, että etsitään motivaation lähteitä. Jos työ palvelee  ihmisen motivaatiorakennetta, saadaan vähemmällä kuormituksella ja tehokkaammin parempi lopputulos.”

Kuitunen kysyy itse ehkä ilmeisimmän kritiikin sisäisen motivaation ajattelua kohtaan:

Voidaanko ikinä luoda organisaatiota, jossa kaikki toteuttavat joka hetki omaa unelmaansa?

”Ei. Ihminen tarvitsee myös sitä, että ei ole kivaa. Sitten osaa arvostaa sitä, kun on.”

”Palveleva johtaja ei ole äänessä, vaan kuuntelee”

Tutkimusten mukaan palveleva johtaminen sopii erityisesti introverteille johtajille, joilla ei ole tarvetta pitää huomiota itsessään. Se toimii parhaiten, jos johdettavana on proaktiivisesti toimivia ihmisiä, jotka tietävät, mitä haluavat tehdä ja miten se tehdään.

Johtajat kehittyvät usein omalla urallaan palvelevan johtajuuden suuntaan, sillä itsevarmuus vähentää oman itsensä korostamisen tarvetta.Näkökulman kääntäminen kuitenkin toimii millaisessa tahansa organisaatiossa koosta tai hierarkkisuudesta riippumatta. Palvelevan johtajuuden voi omaksua kuka vain, sillä se on käyttäytymistapa, ei persoonallisuustyyppi.

Tiimitilanteessa palveleva johtaja ei ole itse äänessä, vaan kuuntelee. Kun yritys on muutostilassa, esimerkiksi kasvaa nopeasti, johtaja ei vain kerro muille, miten nyt toimitaan. Hän kysyy, mitä voisi itse tehdä.  

Olli-Pekka Kauppila pitää CEO Leadership -ryhmää osana Aalto CEO Circle -ohjelmaa. Ohjelma tarjoaa kasvua tavoittelevien yritysten toimitusjohtajille mahdollisuuden omaan verkostoon ja näkemysten vaihtoon. 

Voit lukea Vincitin työkulttuurista enemmän tästä Aalto Leaders’ Insightin jutusta, jossa on haastateltu muun muassa Vincitin henkilöstöjohtaja Johanna Pystystä.

Lue lisää ohjelmasta.

Olli-Pekka Kauppilan kuvan on ottanut Anni Hanén.

Luet nyt: Aalto Leaders' Insight: Palvelevan johtajan organisaatio menestyy paremmin

Tilaa parhaat palat sähköpostiisi

Aalto Leaders' Insight on aikakauslehtimäinen kokoelma artikkeleita, tarinoita ja näkemyksiä johtajuudesta, liiketoiminnasta ja itsensä kehittämisestä. Käsinpoimittu englanninkielinen Highlights -uutiskirje lähetetään tilaajille korkeintaan kaksi kertaa kuukaudessa. Tilaus on helppo perua. Katso esimerkki.

Tietojasi käytetään markkinointitarkoituksiin. Tilaamalla uutiskirjeen hyväksyt tämän. Katso tietosuojapolitiikka.