5 + 1 myyttiä tekoälystä

Harvat liiketoimintaan tai teknologiaan liittyvät asiat herättävät juuri nyt niin paljon kiinnostusta ja innostusta – tai pelkoa ja epäluottamusta – kuin tekoäly. Aalto Leaders' Insight jututti Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen apulaisprofessoria Teemu Roosia tekoälyyn liittyvistä myyteistä.

Kuva: Otso Alasko

Annamari Typpö, 06.11.2019

1. Tekoälyn suurimmat liiketoimintahyödyt tulevat kulujen karsimisesta

"Se voi pitää paikkansa, jos tilannetta katsotaan vuoden aikajänteellä, sillä niin lyhyessä ajassa yritys ei voi tehdä juuri muuta kuin tehostaa nykyistä toimintaansa", Roos sanoo.

"Kustannusten leikkaaminen voi olla tarpeellista ja tuoda merkittävää kilpailuetua, mutta jos katsotaan asiaa pidemmällä aikavälillä, tilanne kääntyykin toisinpäin. Yritykset, jotka onnistuvat kehittämään kokonaan uusia liiketoimintamalleja, jättävät jalkoihinsa ne, jotka tyytyvät tekemään vain sitä samaa vanhaa."

Roosin mukaan tekoälyn juju on siinä, että se tekee mahdottomasta mahdollista. Tekoälyn avulla voi kehittää palveluita ja liiketoimintamalleja, jotka eivät aikaisemmin olisi edes juolahtaneet mieleen. Se toimii eräänlaisena innovaatioiden katalyyttina.

Esimerkiksi Amazonista ei koskaan olisi tullut nykyisenkaltaista menestystarinaa ilman tekoälyä. Se ryhtyi hyödyntämään tekoälyteknologiaa yhtenä ensimmäisistä yrityksistä. Nyt tekoälyyn pohjautuva suosittelutoiminto tuo 35 prosenttia yrityksen liikevaihdosta. "Se on ihan omanlaisensa kilpailuetu", Roos sanoo.

Toisena esimerkkinä hän mainitsee Uberin, josta on tullut valtava menestys tekoälyn ansiosta. Uber ja muut jakamistalouden jättiläiset käyttävät tekoälyä osana ydinprosessejaan, kuten ostajien ja myyjien kohtauttamista, hinnoittelua ja petosten torjuntaa. Ilman tekoälyä ne eivät voisi toimia riittävän tehokkaasti eivätkä tarjota käyttäjilleen haluttua palvelutasoa. Tekoäly on niiden kilpailukyvyn keskeinen tekijä.

2. Suurimmat rajoitukset tekoälyn laajamittaiselle hyödyntämiselle piilevät ihmisissä, eivät teknologiassa

"Se on nimenomaan näin. Meillä on tällä hetkellä jo ihan valtavasti hyödyntämätöntä teknologista potentiaalia. Tietenkin tarvitaan koko ajan uutta tutkimusta ja rajojen etsimistä, mutta sovellukset tulevat aika kaukana perässä siitä, mitä teknologian avulla pystyttäisiin tekemään", Roos sanoo.

Mahdollisuuksien ja osaamisen välillä on valtava kuilu."

Roosin mukaan pulaa on sekä tiedosta että osaajista. Mahdollisuuksien ja osaamisen välillä on valtava kuilu.

Ihmislähtöisiin rajoitteisiin lukeutuu myös sääntelyn taso. "Tietosuojaan, käyttäjätietojen keruuseen ja yksityisyydensuojaan liittyvien pelisääntöjen on oltava kaikille selviä, jotta ihmiset eivät vastareaktiona kieltäytyisi uusien sovellusten käytöstä."

Roosin mukaan meidän pitäisi oppia ymmärtämään tekoälyä sen sijaan, että odotamme sen ensin kehittyvän paremmaksi. "Tekoäly ei ikinä tule valmiiksi. Sitä ei kannata jäädä odottamaan."

3. Keskustelu etiikasta tekoälykontekstissa painottuu liikaa mahdolliseen sotilaskäyttöön

"Olen eri mieltä. Minun kokemukseni on, että tekoälykeskustelu painottuu aika paljon yksityisyydensuoja-asioihin, niin kuin pitääkin", Roos sanoo.

Yksityisyydensuojasta huolehtimisen tärkeys on Roosin mukaan viime aikoina korostunut, kun esiin on noussut tapauksia, joissa sosiaalisen median avulla on pyritty vaikuttamaan ihmisten äänestyskäyttäytymiseen ja levitetty vääriä tietoja. Väärinkäytöksissä on hyödynnetty tekoälyalgoritmeja, automaatiota ja big dataa.

Tekoälykeskustelu painottuu aika paljon yksityisyydensuoja-asioihin, niin kuin pitääkin."

Toisena eettisenä ongelmana Roos mainitsee tavan, jolla mobiilisovellusten kehittäjät hyödyntävät tekoälypohjaisia optimointimenetelmiä ruokkiakseen käyttäjien mobiililaiteriippuvuutta.

"On ihan selkeä ongelma, että käytämme liikaa aikaa asioihin, jotka eivät ole meille hyväksi. Se on jokaisen helppo tunnistaa omassa arjessaan. Tätä meidän pitäisi pelätä eikä mitään tappajarobotteja. Ruuturiippuvuus on erityisen huolestuttava asia, sillä se koskee myös lapsia", Roos korostaa.

Roos on huolestunut big datan mahdollistamasta kaupallisesta ja poliittisesta manipulaatiosta. "Meistä kerätään henkilödataa, jonka avulla pyritään vaikuttamaan ja polarisoimaan asenteita. Se on isoin mörkö, joka tekoälyyn liittyy."

Roos ei usko, että yritysten itsesääntely riittää uhkan torjumiseen. "Sen näkee selvästi, kun katsoo nykymenoa. Meidän on rakennettava myös kansallista tai hallitustenvälistä sääntelyä, joka pakottaa kaikki noudattamaan samoja pelisääntöjä. EU:n tietosuoja-asetus on tästä hyvä esimerkki."

4. Tekoälyn ymmärtäminen vaatii matemaattista lahjakkuutta

Tämä myytti perustuu väärinkäsitykseen, Roos sanoo.

"Tekoälyä ja ylipäänsä matemaattisia aloja on pitkään riivannut yksinäisen neron myytti, kun tosiasia on, että tutkimus ja innovaatiot ovat aina tiimityötä. Ei jokaisen, joka on mukana rakentamassa tekoälyjärjestelmää, tarvitse ymmärtää matematiikan pienimpiäkin vivahteita. Usein riittää, että ymmärtää perusteet, jotta pystyy kommunikoimaan koodareiden kanssa. Markkinoinnin asiantuntijat tai psykologit esimerkiksi voivat olla vähintään yhtä keskeisiä innovaattoreita tekoälyprojektissa."

Roos huomauttaa myös, että synnynnäisyydestä lahjakkuudesta puhuminen kääntää huomion pois siitä, että niin sanotun lahjakkuuden taustalla on aina valtava määrä työtä ja oppimisen halua.

"Väitän, että vaikka jokaisesta ei voi tulla Nobel-palkittua hiukkasfyysikkoa, koska kaiken sen tiedon hankkiminen kestää niin kauan, kuka tahansa voi kuitenkin oppia koodaamaan tai ymmärtämään matematiikkaa tai tekoälyä – eikä vain lapsena vaan minkä ikäisenä tahansa. The Elements of AI -verkkokurssi on tästä hyvä esimerkki. Moni yli 80-vuotias on suorittanut sen hyvällä menestyksellä."

Usein riittää, että ymmärtää perusteet, jotta pystyy kommunikoimaan koodareiden kanssa."

Tekoälyä on tärkeä ymmärtää myös muiden kuin niiden, jotka rakentavat tekoälyjärjestelmiä ja -ratkaisuja työkseen, Roos sanoo.

"Me kaikki elämme maailmassa, jossa olemme tekoälyn käyttäjiä tai kohteita. Siksi on todella tärkeää, että jokainen pystyisi muodostamaan siitä valistuneen käsityksen – eikä vain kuulopuheiden perusteella – jotta voisimme käydä kansalaiskeskustelua ja kehittää yhteisen eettisen koodiston sille, mikä on hyväksyttävää ja mikä ei. Demokraattisessa yhteiskunnassa sitä ei voi jättää vain joidenkin eliittikoodarien käsiin."

5. Eurooppa ei pysy tekoälykilpailussa Kiinan ja Yhdysvaltojen tahdissa

"Tämä on tarkoitushakuisesti rakennettu myytti, jonka tarkoituksena on houkutella osaajia ja investointeja Kiinaan ja Yhdysvaltoihin", Roos sanoo.

Siinä on hänen mukaansa hitunen tottakin, kuten parhaissa tarinoissa aina, sillä Kiina ja Yhdysvallat ovat investoineet mittavasti innovaatiotoimintaan.

"Euroopassa ollaan usein aika kankeita eikä liikuta niin nopeasti. Toisaalta meillä on paljon henkistä pääomaa ja erittäin korkealaatuista tiedettä. Uskon, että kilpailemme tekoälytutkimuksen laadussa ja määrässä vähintään samalla tasolla."

Euroopassa on valtavasti potentiaalia esimerkiksi korkeasti koulutetun väestön ansiosta."

Roosin mukaan Kiinaa ja Yhdysvaltoja verrataan usein yksittäisiin Euroopan maihin, mikä tekee kilpailuasetelmasta epäreilun.

"Jos Eurooppa lasketaan yhdeksi kokonaisuudeksi, tilanne on toinen. Sen sijaan meillä on kyllä parannettavaa osaamisen esille tuomisessa ja markkinoimisessa."

Roos huomauttaa myös, että Euroopassa on valtavasti potentiaalia esimerkiksi korkeasti koulutetun väestön ansiosta.

"Meillä on hirveän hyvin pullat uunissa. Meidän täytyy vain panostaa enemmän innovaatiotoimintaan ja osaamisen kaupallistamiseen. Tähän tarvitaan kansallista tekoälystrategiaa ja tekoälykeskittymiä, jotta saamme riittävästi kriittistä massaa kilpailuun Kiinan ja Yhdysvaltojen kanssa."

Tekoälyyn liittyvässä sääntelyssä Eurooppa sen sijaan on kuskin paikalla, Roos sanoo.

"Meillä painotetaan paljon niin sanottua ihmiskeskeistä tekoälyä, joka pohjautuu eurooppalaisiin arvoihin. Puhumme paljon hyvinvoinnin kasvattamisesta ja ihmisoikeuksien kunnioittamisesta liiketoiminnan tukemisen ja suuntaamisen ohella. Se ei välttämättä ole lyhyellä tähtäimellä kaikkein kilpailukykyisin lähestymistapa, mutta se on oikein."

+1. Tekoäly luo enemmän työpaikkoja kuin tuhoaa

"Se näyttäisi olevan totta", Roos sanoo. "Kun on katsottu tarkemmin arvioita siitä, miten paljon työpaikkoja tekoäly tuhoaa, ne ovat osoittautuneet kautta linjan liioitelluiksi."

Roosin mukaan automaatio korvaa vain yksittäisiä komponentteja tietyistä töistä, ei kokonaisia työtehtäviä tai ammatteja. Radiologit ovat tästä hyvä esimerkki. Moni on pelännyt, että radiologit korvataan pian roboteilla, sillä ne hoitavat esimerkiksi röntgen- ja magneettikuvien selaamisen ja arvioinnin huomattavasti ihmistä tehokkaammin. Se on kuitenkin vain pieni osa radiologin työstä.

"Tuntuu siltä, että näitä arvioita on tehty ymmärtämättä, mitä tietyissä ammateissa oikeasti tehdään. Lähes jokaisessa tehtävässä on tietysti hirveästi tehostamista, mutta käytännössä tekoäly ei niinkään korvaa ihmisaivoja vaan toimii tukiälynä, jota voimme hyödyntää omassa työssämme." 

Teemu Roos on yksi Aalto PRO:n, Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalveluiden HY+:n ja Suomen tekoälykeskuksen FCAI:n Diploma in AI -ohjelman kouluttajista. Lue lisää ohjelmasta

Luet nyt: Aalto Leaders' Insight: 5 + 1 myyttiä tekoälystä

Tilaa parhaat palat sähköpostiisi

Aalto Leaders' Insight on aikakauslehtimäinen kokoelma artikkeleita, tarinoita ja näkemyksiä johtajuudesta, liiketoiminnasta ja itsensä kehittämisestä. Käsinpoimittu englanninkielinen Highlights -uutiskirje lähetetään tilaajille korkeintaan kaksi kertaa kuukaudessa. Tilaus on helppo perua. Katso esimerkki.

Aalto University Executive Education Oy ja sen konserniyhtiöt voivat käyttää tietojani markkinoinnissa pitääkseen minut ajan tasalla viimeisimmistä liike-elämän keskustelunaiheista sekä ohjelmista ja auttaakseen minua edistämään uraani. Katso tietosuojapolitiikka.