Tulevaisuuden työ vaatii oppimisketteryyttä, kriittistä ajattelua ja sosiaalisia taitoja

Työ muuttuu kovaa vauhtia, ja samalla muuttuvat työelämässä tarvittavat taidot. Osaajapulan ratkaisemiseksi tarvitaan yhteiskunnan, yksilöiden ja yritysten panosta.

Matti Koskinen, 11.12.2019

Neuroplastisuus on niitä sanoja, joita tulet kuulemaan jatkossa paljon. Ellet siis kuulu siihen joukkoon, joka asiasta jo puhuu.

Neuroplastisuus on aivotieteen terminologiaa ja tarkoittaa yksinkertaistettuna aivojemme kykyä mukautua käytön seurauksena. Se on yksi tulevaisuuden työelämän tärkeimpiä ominaisuuksia, sanoo liiketaloustieteen tohtori (DBA) Riitta Lumme-Tuomala.

Työn ja työelämän muutoksesta on puhuttu väsymiseen asti. Siitä, miten työ irtoaa ajasta ja paikasta, jopa työnantajasta, ja työurat pirstaloituvat. Vanhanaikainen lineaarinen työura, jossa valmistutaan maisteriksi, tehdään töitä, hankitaan täydennyskoulutusta ja kavutaan yhä korkeampaan asemaan eläkeikään saakka, on muuttumassa normista harvinaisuudeksi.

Tällaisessa maailmassa tarvitaan uudenlaista osaamista. Oppimisketteryys, kriittinen ajattelu ja sosiaaliset taidot eivät ole ainoastaan vaatimuksia, joita muuttuva työelämä asettaa yksilöille. Ne ovat oleellinen osa organisaatioiden ongelmanratkaisukykyä tulevaisuuden "vuca-maailmassa", Lumme-Tuomala esittää.

Uuden ajan ongelmanratkaisijat

Vuca-lyhenne tulee englanninkielisistä sanoista volatile (epävakaa), uncertain (epävarma), complex (monimutkainen) ja ambiguous (moniselitteinen). Sellaiseksi maailman tekee teknologian kiihtyvä kehitys, joka koskettaa kaikkia toimialoja ja toimintaympäristöjä.

"Vuca-maailman asiat eivät ratkea vanhoilla asenteilla ja vanhalla osaamisella, sillä muutoksen vauhdin eksponentti kasvaa eksponentiaalisesti. Meidän täytyy olla valmiita moniura-ajatteluun ja olla eri tavalla suhteessa ympäröivään maailmaan", Lumme-Tuomala sanoo.

Meidän täytyy olla valmiita moniura-ajatteluun ja olla eri tavalla suhteessa ympäröivään maailmaan."

Työntekijän on jatkossakin hallittava oman alansa substanssi, mutta se ei enää riitä.

Lumme-Tuomala kiihtyy puhuessaan, puhtaan innostuneena. Hän on niitä ihmisiä, joita työn ja työelämän muutos kiehtoo ja inspiroi. Hänen oma tutkimuksensa koskee osaajien johtamista, ja työssään Aalto EE:ssä hän on jatkuvassa yhteydessä yrityksiin ja johtajiin, jotka työskentelevät samojen kysymysten kanssa päivittäin.

Organisaatioiden kannalta yksi olennainen kysymys on, mistä tarvittavat taidot omaavat ihmiset löydetään. Ennusteiden mukaan näköpiirissä on huutava pula osaavasta työvoimasta, ja sen korjaamisessa yksilöillä, yhteiskunnalla ja yrityksillä on kaikilla oma osansa, Lumme-Tuomala sanoo.

Tunnista osaaminen ihmisissä

Yrityksissä tarvitaan uudenlaista rekrytointia ja johtamista. Tärkeää on ymmärtää, että työhistoria, asema organisaatiossa ja koulutustausta paljastavat vain osan siitä, mitä työntekijä voi organisaatiolle tarjota. Formaalin koulutuksen lisäksi on paljon kartoittamatonta osaamista.

"CV:n merkitys tulee kutistumaan. Mennyt kokemus on yksi heikoiten tulevaa toimintaa ennakoivista indikaattoreista", Lumme-Tuomala sanoo. Hän korostaa kontekstin merkitystä. Työympäristö, sosiaaliset suhteet, epäviralliset toimintatavat ja muut vaikeasti hahmotettavat seikat vaikuttavat yksilön työsuoritukseen ja tuottavat hiljaista osaamista, jota on vaikea tehdä näkyväksi.

CV:n merkitys tulee kutistumaan. Mennyt kokemus on yksi heikoimmista tulevan toiminnan indikaattoreista."

Yhdysvalloissa asiaa on tutkittu muun muassa tarkastelemalla sydänkirurgeja, jotka tekevät samoja leikkauksia eri sairaaloissa. Tulokset vaihtelevat sairaalasta riippuen, vaikka kyse on täysin samasta tekijästä ja operaatiosta. Huipputulokset syntyvät vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa, eivätkä ne siirry tähtityöntekijän mukana yrityksestä toiseen.

Palapeli tarvitsee kaikkia osia

Rekrytointia halvempi -- ja monin tavoin parempi -- keino vastata jatkuvasti muuttuvaan osaamistarpeeseen on Lumme-Tuomalan mukaan pitää huolta omista työntekijöistä ja kehittää heidän osaamistaan.

"Vastuullista johtamista on huolehtia, että työntekijät pysyvät markkinakelpoisina vaikka yritykselle tapahtuisi jotain. Se ei ole hyväntekeväisyyttä. Ihmiset, jotka osaavat tehdä työnsä hyvin, ovat tyytyväisempiä. Ja työhyvinvointi tutkitusti tuottaa huomattavasti enemmän liiketaloudellisia tuloksia kuin työpahoinvointi."

Yhteiskunnan rooli on huolehtia, että koulutuksessa opetetaan taitoja, joita tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Jatkossakin tarvitaan eri alojen subtanssiosaamista: lääkäreitä, insinöörejä ja markkinoinnin asiantuntijoita -- mutta alakohtainen osaaminen vanhenee nopeasti. Sitä on osattava kohdistaa ja kehittää yhä joustavammin.

Myös yksilön vastuu on suuri, Lumme-Tuomala selittää. On oltava halua ja kiinnostusta kouluttautua ja kehittää osaamistaan, ja tarvittaessa vaihtaa osaamisalaa uuteen, jos vanha ala ei enää työllistä.

Oppivelvollisuus ei todellakaan pääty 17-vuotiaana. Se jatkuu läpi elämän.

Laaja ohjelmatarjontamme kattaa liiketalouden kaikki osa-alueet. Tarjonta vastaa niin kokeneiden johtajien kuin asiantuntijoidenkin tarpeisiin tuomalla uudenlaista näkemystä ja globaalin perspektiivin ajankohtaisiin aiheisiin. Lue lisää Aalto EE:n avoimista johdon ohjelmista.

Luet nyt: Aalto Leaders' Insight: Tulevaisuuden työ vaatii oppimisketteryyttä, kriittistä ajattelua ja sosiaalisia taitoja

Tilaa Aalto Leaders' Insight -uutiskirjeTilaa uutiskirje

Aalto Leaders' Insight -uutiskirjeessä saat ajankohtaisimmat Aalto Leaders' Insight -sisällöt, kutsuja avoimiin tapahtumiimme ja webinaareihin, tiedon tulevista valmennus- ja koulutusohjelmista sekä ennakkoilmoittautujan eduista.

Annan Aalto University Executive Education Oy:lle luvan käyttää yhteystietojani markkinoinnissa, esimerkiksi tiedottaakseen sähköpostitse koulutusohjelmatarjonnasta tai lähettääkseen kutsuja tapahtumiin. Voin päättää milloin tahansa, etten enää halua yhteydenottoja. Katso tietosuojapolitiikka