Live Casessa tietoa ja ratkaisuja ei anneta - ne löydetään yhdessä

AaltoJOKO®-valmennuksessa käytetään Aalto EE:n Live Case -nimikkomenetelmää, jossa haetaan todellisilta toimeksiantajilta yhdessä oppimiskokonaisuuteen sopiviksi määriteltäviä kehitystehtäviä.

Voittajajoukkue iloitsee ja kiittää Sanastoa rohkeudesta ja ennakkoluulottomuudesta tehtävänannossa ja taustabriiffauksessa. ”Sanasto oli mukana suurella intohimolla ja halusi, että tästä saadaan jotain aikaiseksi. Oli antoisaa päästä näkemään ennestään vieraan organisaation työtapoja, kulttuuria ja johtamista”, vuosia esimiesasemassa ollut Eero Sallasmaa (3. oikealta) sanoo.

Tiia Lappalainen, 08.01.2020

Osallistuja pääsee näin peilaamaan omaa johtamistaan muihin, yhdistämään tietoa ja osaamistaan käytännön työelämän tarpeisiin ja samalla näkemään, miten muissa yrityksissä on ratkaistu esimerkiksi työkulttuuriin liittyviä asioita. Tehtävän antava yritys voi puolestaan napsia ehdotuksista parhaat palat omaan käyttöönsä.

Miten kehittää johtoryhmätyöskentelyä ja saada se parhaalla mahdollisella tavalla hyödyttämään koko työyhteisöä ja miten vahvistaa työntekijöiden motivaatiota itsensä johtamiseen ulkoisen johtamisen rinnalla?

Nämä kysymykset asetettiin AaltoJOKO®-valmennuksen osallistujien ratkottavaksi osana Live Case -metodia hyödyntävää tehtävää, jossa organisaatio antaa osallistujille yrityksen todellisiin tarpeisiin liittyvän kehitystehtävän.

Tehtävä tuli kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö Sanastolta, jossa kehitetään parhaillaan johtoryhmätyöskentelyä ja organisaatiokulttuuria.

– Organisaatiokulttuuri on herkkä asia, mutta rohkenimme tarjota sitä kuitenkin ohjelmaan. Haasteena on, että kyse on hyvin sisäisestä asiasta. Toisaalta ulkopuolelta voi tulla ajatuksia tai huomioita, joita ei itse ole miettinyt. Saimme tiimeiltä hyviä ehdotuksia, joista pääsemme nyt poimimaan parhaat päältä, Sanaston toiminnanjohtaja Anne Salomaa (kuvassa) sanoo.

AaltoJOKO®:n osallistujat ratkovat Live Casessa tehtävää tiimeissä ja kisaavat samalla siitä, kuka saa kehitettyä tehtävänantoon parhaan ratkaisun.

Organisaatiokulttuuri on herkkä asia, mutta rohkenimme tarjota sitä kuitenkin ohjelmaan."

Voittajatiimin ehdotuksessa oli Salomaan mukaan nähty paljon vaivaa Sanaston kulttuurin ymmärtämiseksi.

– He olivat pienistä vinkeistä lukeneet kulttuuriamme ja tekivät työtä huolella, ilman ennakkoasenteita. Konkreettisia ratkaisuja tuli paljon ja saimme myös lisäkulmaa jo olemassa olevaan, Salomaa sanoo.

Sanasto sai eri tiimien ehdotuksista runsaasti hyödyllisiä näkökulmia ja vinkkejä johtoryhmätyöskentelyn kehittämiseen aina kokousten vakioagendasta siihen, kuinka usein kokouksia kannattaa pitää ja millä eri keinoin johtoryhmätyöskentelystä voisi viestiä henkilöstölle sekä miten henkilöstö voisi nostaa aloitteita käsiteltäväksi johtoryhmässä.

– Työntekijöiden itsensä johtamisen motivointiin saatiin niin ikään esimerkkejä erilaisista käytännön työkaluista. Niissä korostuivat muun muassa työntekijöiden erilaisuuden tunnistaminen sekä kunkin työkuorman ja tehtävänkuvan tarkka analyysi, Salomaa sanoo.

Oman johtajuuden peilausta ja sparrausta

Voittajatiimissä mukana olleen Elon kehitysjohtajan Eero Sallasmaan mukaan Sanaston rohkeus ja ennakkoluulottomuus tehtävänannossa ja taustabriiffauksessa mahdollistivat työn onnistumisen.

Tehtävän aikana omia johtamistapojaan ja oman organisaation yrityskulttuuria pääsi peilaamaan muiden toimintaan."

Tehtävän aikana omia johtamistapojaan ja oman organisaation yrityskulttuuria pääsi peilaamaan muiden toimintaan. Käteen jäi myös uusia verkostoja ja sparrausporukoita.

– Toimeksiantaja oli mukana suurella intohimolla ja halusi, että tästä saadaan jotain aikaiseksi. Oli antoisaa päästä näkemään ennestään vieraan organisaation työtapoja, kulttuuria ja johtamista, vuosia esimiesasemassa ollut Sallasmaa sanoo.

Live Case vahvisti Sallasmaan omia ajatuksia siitä, miten asioita pitäisi johtaa ja viedä eteenpäin. Ihmisten johtamisen merkitys kaikessa tämän päivän johtamisessa korostui.

– Suurin viisaus oli, että löysimme oikean tavan kommunikoida suhteessa organisaatioon. Osasimme lukea työkulttuuria oikealla tavalla. En ole aina ymmärtänyt esimiesurallani sitä, kuinka tärkeää kulttuurin ymmärtäminen on muutoksen onnistumiselle. Eräs Live Case -tiimimme keskeinen oivallus olikin, että arvojen, kulttuurin ja muutoksen yhteyttä ei kerta kaikkiaan voi ohittaa.

Tieto löydetään, ei anneta

Aalto EE:n nimikkomenetelmiin kuuluvaa Live Case -metodia on käytetty jo noin kahdeksan vuoden ajan. Metodin osaksi Aalto EE:n valmennuksia ja koulutusohjelmia tuoneen Academic Directorin Mikko Laukkasen mukaan metodin etuna on nimenomaan se, että työstettävät tehtävät liittyvät todelliseen elämään ja niiden tarve on juuri nyt. Se tekee opiskelusta mielenkiintoisempaa ja kaikille osapuolille hyödyllisempää.

Uusi tieto syntyy siinä hetkessä, kun asiat ja ihmiset kohtaavat."

– Tämä on pedagogisesti toimivampi metodi kuin perinteiset ja paljon käytetyt Harvard Business Schoolin caset. Perinteisessä case-opetuksessa annetaan 20–40 sivua tekstiä ja dataa ja oletetaan, että vastaus löytyisi sieltä. Todellisuudessa ongelmien ratkaisu on paljon monimutkaisempi asia, eivätkä yrityksetkään tiedä ratkaisua, Laukkanen sanoo.

– Live Case -metodin ytimessä on ajatus siitä, että tieto löydetään yhdessä, Aalto EE:n Solutions Director Timo Heikkinen kertoo.

– Tieto on hyvin hajallaan ja sitä on eri lajeja. Live Casessa pystytään yhdistämään kouluttajien tutkimustietoa ja osallistujien käytännön kokemuksia. Lopullinen tieto löydetään yhdessä näitä yhdistämällä ja yhdessä tekemällä. Uusi tieto syntyy siinä hetkessä, kun asiat ja ihmiset kohtaavat, Heikkinen sanoo.

Lisäksi Live Casen hyötynä on se, että tehtävän antavat yritykset ja organisaatiot ovat osallistujia lähellä – eivät vain amerikkalaisia amerikkalaiselle kuluttajille suunnattuja organisaatioita.

– Aalto EE:n etuna on vielä se, että meillä on poikkeuksellisen hyvät ja laajat suhteet suomalaiseen yrityskenttään, Mikko Laukkanen sanoo.

Heikkisen mukaan valmennuksen suunnittelijatkin oppivat joka kerta jotain uutta.

– Tämä on meillekin AaltoJOKO®:ssa aina hirveän jännittävää, kun emme tiedä, mitä kaikkea löydetään. Annamme menetelmän osallistujien käyttöön ja se tuottaa aina uusia asioita, Timo Heikkinen kertoo.

Metodin hyötynä on myös se, että käsiteltäviin asioihin – esimerkiksi organisaation työkulttuuriin – on aikaa perehtyä huolella.

– Teemme helposti selkärangasta lausumia siitä, mitä pitäisi tehdä. Isojakin päätöksiä tehdään nopeasti. Tässä päästään huolella perehtymään toisen organisaation lähtötilanteeseen, identiteettiin ja olemukseen. Yliopistollisen sivistyksen tarkoituksena on päästä pintaa syvemmälle, Heikkinen sanoo.

Eero Sallasmaan mukaan Live Case on parhaita tapoja ryhmätöiden tekemiseen.

– Se perustuu aitoon tarpeeseen ja sitä tehdään oikeiden ihmisten kanssa. Meillä oli mahdollista tavata Sanaston johtoryhmää ja tutustua hallituksen työhön suhteessa Sanaston johtamiseen. Se toi syvyyttä tekemiseen. Oppimismuotona tämä on yksi parhaista.

Viimeisimmässä kuvassa Live Case -tuomaristo antaa kommentteja heille juuri esiteltyihin tiimien ideoihin. Tuomaristossa olivat Hertta Vuorenmaa, Aalto-yliopistosta (vas.) sekä Maija Lielahti, Pentti Nieminen ja Anne Salomaa Sanastosta. 

AaltoJOKO®-valmennus on suunnattu kokeneille johtajille ja asiantuntijoille, jotka tarvitsevat uusia välineitä organisaationsa strategiseen kehittämiseen ja johtamisen uudistamiseen. Ohjelman aikana laajennat johtamisessa tarvittavaa kokonaisnäkemystä niin muutoksen kuin strategian johtamisen näkökulmasta sekä kehität itsetuntemustasi ja omaa vaikuttamistyyliäsi. Lue lisää ohjelmasta.

Luet nyt: Aalto Leaders' Insight: Live Casessa tietoa ja ratkaisuja ei anneta - ne löydetään yhdessä

Tilaa Aalto Leaders' Insight -uutiskirjeTilaa uutiskirje

Aalto Leaders' Insight -uutiskirjeessä saat ajankohtaisimmat Aalto Leaders' Insight -sisällöt, kutsuja avoimiin tapahtumiimme ja webinaareihin, tiedon tulevista valmennus- ja koulutusohjelmista sekä ennakkoilmoittautujan eduista.

Annan Aalto University Executive Education Oy:lle luvan käyttää yhteystietojani markkinoinnissa, esimerkiksi tiedottaakseen sähköpostitse koulutusohjelmatarjonnasta tai lähettääkseen kutsuja tapahtumiin. Voin päättää milloin tahansa, etten enää halua yhteydenottoja. Katso tietosuojapolitiikka