Yksi yritys, kahdet tulosluvut – oikean tuloksen ongelma

Moni suomalainen pörssiyritys esittelee sijoittajille kahdet tulosluvut: kansainvälisen IFRS- tilinpäätöskäytännön mukaiset viralliset luvut sekä esimerkiksi vertailukelpoisen liikevoiton. Mikä on oikea tulos?

Joanna Sinclair, 14.09.2021

Read this in English

Aalto-yliopiston laskentatoimen työelämäprofessori Jari Melginillä on asiasta vankka näkemys: ”Sijoittajien kannattaa luottaa raportoituun IFRS-liiketulokseen.”

IFRS-tulosten rinnalla näkee tänä päivänä mitä moninaisimpia oikaistuja lukuja. Oikaisujen tekemiselle ei ole yhtenäistä sääntelyä, joten käytännöt ovat kirjavia. Yritykset saattavat julkaista esimerkiksi vertailukelpoisen liikevoiton, ei-IFRS-­tuloksen tai oikaistun liikevoiton.

Tilannetta pahentaa se, että yritykset voivat itse päättää, mitä ne ottavat mukaan omiin vertailukelpoisiin lukuihinsa ja millä nimillä ne eriä kutsuvat. Villisti vaihtelevat käytännöt hankaloittavat sijoittajien työtä.

Vertailukelpoiset tulokset olivat 77 prosentissa raportteja parempia kuin IFRS:n mukaisesti raportoidut viralliset luvut."

Melgin tutki yhdessä apulaisprofessori Henry Jarvan kanssa 29 suuren suomalaisen pörssilistalla olevan yhtiön tilinpäätöstiedotteet vuosilta 2012–2018. Kahdet eri tavalla lasketut tulosluvut löytyivät 84 prosentissa raporteista.

”Ei liene yllätys, että vertailukelpoiset tulokset olivat 77 prosentissa raportteja parempia kuin IFRS:n mukaisesti raportoidut viralliset luvut”, Melgin kertoo.

Vertailukelpoisia lukuja korostetaan usein yritysten tulosohjeistuksissa ja viestinnässä. Myös media ja analyytikot kommentoivat hanakasti näitä oikaistuja lukuja.

”Pintapuolisesti tarkasteltuna tuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttavien erien ilmoittaminen on vain hyvää sijoittajaviestintää. Ongelmalliseksi tilanteen tekee se, että yrityksillä on taipumus ilmoittaa vertailukelpoisuutta vaikeuttaviksi eriksi useammin kuluja kuin tuottoja”, hän lisää.

”Virallisten ja vaihtoehtoisten lukujen tarjoaminen sijoittajille tekee tulkinnat haastaviksi. Tietääkö kukaan, miten yrityksillä oikeasti menee?” Melgin pohtii.

Kaikki tappiot ovat todellisia

Melginin ja Jarvan tutkimissa tilinpäätöstiedotteissa oikaistuja lukuja selitettiin usein esimerkiksi saneerausvarauksilla, omaisuuden arvonalennuksilla ja yrityskauppojen yhteydessä syntyneillä aineettomien omaisuuserien poistoilla – mutta joukosta löytyi myös esimerkiksi oikeudenkäynti- ja ympäristökuluja.

”Yritysten mielestä IFRS ei anna oikeaa kuvaa, joten sitä täydennetään omalla tarinalla: jos mitään erityistä ei olisi sattunut, niin tuloksemme olisi tällainen”, Melgin kuvailee.

”Kaikki tappiot ovat kuitenkin yrityksen omistajien kannalta todellisia, olivatpa ne satunnaisia, kertaluonteisia tai muuten normaalin liiketoiminnan ulkopuolella”, hän huomauttaa.

Kaikki tappiot ovat yrityksen omistajien kannalta todellisia."

Vaikka yrityksillä olisi vakaa pyrkimys antaa mahdollisimman totuudenmukainen kuva tuloksesta, on arviointi aina subjektiivista.

”Jostain kumman syystä ikävät asiat koetaan yrityksissä liki aina erityisiksi tapahtumiksi. Positiiviset asiat sen sijaan nähdään yleensä normaaliksi liiketoiminnaksi”, hän sanoo.

”Tämä on johtanut nykytilanteeseen, jossa markkinat ovat hukassa sen kanssa, kuinka laskea kannattavuutta ja mihin luottaa: virallisiin lukuihin, vai mutu-lukuihin, joita kukaan ei pysty verifioimaan, kun niiltä puuttuu yhteinen pohja”, hän tähdentää.

Melginin mukaan kannattaa pitää mielessä, että yritysten arvonmääritys on ylipäätään usein lähempänä taidetta kuin tiedettä.

”Yritysten arvonmäärityksessä käytetään usein monimutkaisia matemaattisia malleja, jotka luovat herkästi harhakuvan siitä, että nyt puhutaan faktoista. Syntyy niin sanottu illusion of exactness”, hän kertoo.

”Arvonmäärityksessä tarkkuus on kuitenkin aina harhakuva. Yrityksen arvosta ei koskaan ole absoluuttista totuutta”, hän lisää.

Epäluottamuslause nykyiselle järjestelmälle

Melgin muistuttaa kirjanpidon olevan sopimus. Päätösten tekeminen olisi sijoittajille äärimmäisen hankalaa, jos kaikki raportoisivat eri tavalla. Listatut pörssiyhtiöt ovat käyttäneet EU-maissa kansainvälistä IFRS-tilinpäätöskäytäntöä tulostietojen julkaisuun vuodesta 2005.

”IFRS on hyvää tarkoittava säädöskokoelma. Sen avulla on haettu keinoja tehdä yritysten tuloksista mahdollisimman yhdenmukaisia, jotta sijoittajien olisi helpompi vertailla niitä. IFRS:n ideana on pienentää informaation käsittelyn kitkaa ja kustannuksia, kun kaikki voivat luottaa niihin yksiin ja samoihin lukuihin”, hän sanoo.

Melgin korostaa IFRS:n olevan kehittyvä ja muuttuva kokonaisuus, joka on vuosien varrella sekä huomattavasti parantunut että johtanut sivuilmiöihin, kuten oikean tuloksen ongelmaan.

Mitä enemmän yritykset julkaisevat vertailukelpoista tietoa, sitä vaikeampi sijoittajien ja rahoittajien on verrata saman toimialan yrityksiä toisiinsa."

”Tänä päivänä on pikemminkin normi kuin poikkeus, että yritykset esittävät sijoittajille kahdet tulosluvut. Mitä enemmän yritykset julkaisevat IFRS:n lisäksi vertailukelpoista tietoa, sitä vaikeampi sijoittajien ja rahoittajien on verrata saman toimialan yrityksiä toisiinsa”, hän jatkaa.

On inhimillistä esittää asiat parhain päin – ja yritysjohdon näkökulmasta satunnaisista ja kertaluonteisista tekijöistä siivottu tulos saattaa toki kuvata paremmin toimintaa kuin virallisen tilinpäätöksen luvut.

”Pääsääntöisesti kahdet luvut ovat kuitenkin yritysten epäluottamuslause nykyiselle raportointijärjestelmälle”, Melgin toteaa.

”Aalto-yliopiston opiskelijoille tähdennän aina, että kannattaa uskoa IFRS-tunnuslukuja. Suosittelen sijoittajille ja rahoittajille samaa. Tilinpäätösstandardien mukainen liikevoitto on se oikea liikevoitto”, hän kiteyttää. 

Jari Melgin kouluttaa Aalto EE:n ja Aalto PRO:n ohjelmissa. Lisäksi Finva tarjoaa Suomen monipuolisinta finanssikoulutusta pankki-, vakuutus- ja rahoitusalan ammattilaisille sekä muillekin finanssiosaamista tarvitseville toimijoille.

Luet nyt: Aalto Leaders' Insight: Yksi yritys, kahdet tulosluvut – oikean tuloksen ongelma

Tilaa parhaat palat sähköpostiisi

Aalto Leaders' Insight on aikakauslehtimäinen kokoelma artikkeleita, tarinoita ja näkemyksiä johtajuudesta, liiketoiminnasta ja itsensä kehittämisestä. Käsinpoimittu englanninkielinen Highlights -uutiskirje lähetetään tilaajille korkeintaan kaksi kertaa kuukaudessa. Tilaus on helppo perua. Katso esimerkki.

Aalto University Executive Education Oy ja sen konserniyhtiöt voivat käyttää tietojani markkinoinnissa pitääkseen minut ajan tasalla viimeisimmistä liike-elämän keskustelunaiheista sekä ohjelmista ja auttaakseen minua edistämään uraani. Katso tietosuojapolitiikka.