Liiketoiminnan digitalisoituminen

Digitalisaatio on megatrendi, joka muuttaa yritysten ansaintalogiikoita ja arvonmuodostusta. Kaiken palvelullistuminen on digitalisaation seuraus, ei syy. Haasteena on olemassa olevan teknologian soveltaminen yli perinteisten toimiala- ja organisaatiorajojen.

Aalto PRO:ssa päivität tietosi digitalisaation viimeisimmistä työkaluista ja kehityksen periaatteista. Opit hyödyntämään ja luomaan pilottikokeiluja, verkostoidut eri toimijoiden kanssa ja saat valmiuden liiketoimintaekosysteemin vetäjäyrityksen rooliin. Pystyt päivittämään organisaatiosi kilpailustrategiaa digitalisaation näkökulmasta ja saat kattavat tiedot erilaisista menetelmistä, joilla voit edistää digitalisaatiota omassa organisaatiossasi.

Digitalisaatio tekee tuote- ja palvelukehityksestä avointa

Digitalisaatio nopeuttaa prosesseja ja mahdollistaa resurssien kohdentamisen aiempaa tehokkaammin ydinliiketoiminnan harjoittamiseen ja kehittämiseen.

Keskeistä on myyjä–ostaja-suhteiden muuttuminen kumppanuussuhteiksi."

Digitalisaation ansiosta yrityksen on helpompi perustella olemassaolon merkitys asiakkaille, sillä se tuo perinteisesti organisaatioiden sisäisissä, suljetuissa kehitysympäristöissä tehdyn tuote- ja palvelukehityksen ekosysteemipohjaisille konsortio- ja yhteiskehittämisen areenoille.

Näiden alustoina toimivat fyysiset, luovat yhteiskehittämisen tilat ja kaupunkialustat sekä pilvipohjaiset teknologia-alustat. Avoimet ohjelmointirajapinnat kytkevät eri tietokannat ja -järjestelmät saumattomasti yhteen.

Ilmiötä kuvataan teknisesti termillä API-ekosysteemi. Strategian näkökulmasta ilmiö voi olla liiketoiminnan ekosysteemi, teollinen ekosysteemi tai digitaalinen ekosysteemi. Keskeistä niissä kaikissa on myyjä–ostaja-suhteiden muuttuminen kumppanuussuhteiksi. Esimerkiksi digitaalisen ekosysteemin tarkoitus on materialisoida tuote- ja palveluinnovaatiot, kun taas liiketoiminnan ekosysteemi purkaa yritysten hierarkiaa. Ekosysteemin jäsenet ovat keskinäisriippuvaisessa vuorovaikutuksessa yhteistyön ja kilpailun hengessä rakentamassa alustan kapasiteettia (vrt. Amazon WebServices). Tällaista kapasiteettia ovat esimerkiksi yhteiset tutkimus-, innovaatio- ja demonstraatiohankkeet.

Käyttäjälähtöiset kokeilut kehittävät liiketoimintaa ketterästi

Yritykset ovat havainneet nopeiden ja ketterien käyttäjälähtöisten kokeilujen hyödyn liiketoiminnan ja erityisesti palveluliiketoiminnan kehittämisessä. Tämän seurauksena on syntynyt muun muassa yritysten sisäisiä startupeja. Kun yritykset aiemmin rakensivat palveluita tuotteen ympärille, digitalisaation myötä tuotteet sulautetaankin palveluihin.

Alustatalous helpottaa pääsyä globaaleille markkinoille

Alustatalouden ansiosta palvelut ja tuotteet skaalautuvat vaivattomasti globaaleille markkinoille ja niin kutsutut perinteiset toimialat on nopea vallata markkinapenetraatiolla. Tästä hyvänä esimerkkinä toimivat Uber, Airbnb ja Zadaa. Ero perinteiseen, verkkaampaan markkinoilletuloprosessiin on suuri. Uudet innovaatiot jakavat markkinoita uusiksi.

Kysymys kun on edelleen siitä, kuka maksaa ja kenelle."

Markkinoiden ja kauppapaikkojen siirtyminen digitaalisille alustoille sekä kuluttajakäyttöön kehitetyt sovellukset ja verkkokäyttöliittymät nopeuttavat kaupankäyntiä, vähentävät transaktiokustannuksia, luovat aiempaa reaaliaikaisemman kuvan kysynnästä ja tarjonnasta ja vähentävät varastoinnin tarvetta. Käytännössä tuotteen tai palvelun tuottaja saa asiakkaalta tilauksen tai palvelupyynnön ilman useita välikäsiä. Tämä muuttaa arvonluonnin mekanismeja palvelun- tai tuotteentarjoajan arvoketjussa ja synnyttää haasteen mekanismien muutokselle ja suunnittelulle, jotta raha virtaisi entiseen tapaan arvoverkon eri toimijoiden ja asiakkaan välillä.

Kysymys kun on edelleen siitä, kuka maksaa ja kenelle. Palvelun on vastattava sekä käyttäjien tarpeita että palveluntarjoajan liiketoiminnallisia tavoitteita. Digitalisaatio vaatiikin, että organisaatio digitalisoi aidosti sekä liiketoimintansa että liiketoimintamallinsa.

Teollisuuden kehitysvaiheet 1.0–4.0

Digitalisoituvan liiketoiminnan haasteet liittyvät kyberfyysisiin järjestelmiin ja tuotannonvälineiden kytkemiseen toisiinsa sekä – esimerkiksi huoltotoiminnassa tai markkinoinnissa – laitteista kerättävään dataan ja sen analysointiin. Tuote- ja palvelukehityksen trendi lisää tähän kuvioon mitattavan asiakaskokemuksen ja asiakaspolun eri vaiheet sekä loppukäyttäjän osallistumisen tuotteen ja palvelun kehitykseen tuottamallaan datalla.

Kyberfyysisten järjestelmien käyttövoima on data. Digitalisaatiossa kilpailuetu syntyykin siitä, miten organisaatio kykenee käyttämään keräämäänsä dataa nykyisen liiketoimintansa tukena sekä datassa ja sen kriittisessä massassa piilevää tietoa kokonaan uusien palveluiden ja tuotteiden luomisessa. (Lähde: Christoph Roser http://www.allaboutlean.com/industry-4-0)

Digitalisaatio ja yrityksen brändi

Liiketoiminta liittyy tulevaisuudessa yhä vahvemmin dataan. Joidenkin yritysten koko ydinbisnes voi perustua datan myymiseen ja data brokerina tai dataintegraattoripalvelun tarjoajana toimimiseen. Tuote tai palvelu tarvitsee kuitenkin edelleen markkinointia ja myyntiä, jotta liiketoiminta olisi tuloksellista.

Kun digitalisaatio mahdollistaa aiempaa vaivattomamman skaalautumisen markkinapaikoista riippumatta, helpottuu myös useiden tuote- tai palvelubrändien samanaikainen hallinta, luonti ja ylläpito. Kolikon kääntöpuolena on, että brändin ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi on jatkuvasti tuotettava uutta mielenkiintoista sisältöä, sillä asiakkaat vertailevat tuotteita ja palveluita digitaalisissa sovelluksissa ja erilaisissa verkkopalveluissa. Kauppa voi syntyä hetkessä, ennen kuin yritys edes tietää asiakkaan olemassaolosta.

Digitalisaatio lyhentää kuluttajakäyttäytymisen ennustettavuutta"

Digitalisaatio lyhentää kuluttajakäyttäytymisen ennustettavuutta, mutta esimerkiksi tekoäly voi olla ratkaisu asiakkaiden parempaan tavoitettavuuteen, kun se valjastetaan hyödyntämään markkinointi- ja myyntipilveen tallennettua asiakastietoa (chat bot).

Menestyvä brändi vaatii taakseen loistavan tarinan sekä yrityksen sitoutumisen tarinaan liittyviin sisältöihin. Menestyvä brändi herättää tunteita; loistava brändi vetoaa voimallisesti tunteisiin ja avaa rajapintoja samaistumiselle. Palveluomistaja tai tuotepäällikkö tuntee tuotteen ominaisuudet, mahdollisuudet ja rajat. Kanavastrategiat jäsentävät ja markkinoinnin instrumentit työstävät, mutta kauppa tapahtuu kanavattomassa markkinointiviestinnässä, human-to-human-bisnesajattelussa.

Palvelumuotoilu ja Quadruple Helix

Digitalisoituva liiketoiminta on herättänyt monet yritykset huomaamaan, ettei tuote- tai palvelukehitystä kyetä enää hoitamaan täysin yksin organisaation omassa tuotekehitysyksikössä. On tuloksellisempaa tehdä ekosysteemipohjaista yhteiskehittämistä, jossa yritys valjastaa pienen osan tuote- tai palvelu-IPR:stään yhteiskehittämisen piiriin. Samalla organisaatio voi hyödyntää muiden ekosysteemissä toimivien organisaatioiden resursseja ja työkaluja yhdessä sovitun mukaisesti.

Digitalisoituva liiketoiminta on synnyttänyt kysynnän palvelumuotoiluratkaisuille. Teknologiakeihääksi mielletyssä megatrendissä perinteisillä kilpailutekijöillä, kuten tuoteominaisuuksilla ja hinnoilla, on haastavaa kilpailla, ellei kyse ole radikaalista innovaatiosta, jollainen esimerkiksi iPhone aikanaan oli. Uusi kilpailutekijä on asiakaskokemus, johon palvelumuotoiluratkaisuilla etsitään kilpailuetua ja vahvempaa markkina-asemaa.

On tehokkaampaa kysyä asiakkailta kuin pohtia sisäisessä ryhmässä tai kuvitella tietävänsä itse, mitä eri asiakassegmentit arvostavat tai tarvitsevat. Lean-ajattelun yhdistäminen Quadruple Helix -malliin tuo asiakkaan liiketoiminnan kehittämisen keskiöön, jolloin asiakaskokemus liiketoiminnan lähtökohtana heijastuu kanavavapaaseen palvelumuotoiluun ja -suunnitteluun.

Mitä yritysten tulisi huomioida liiketoiminnassaan?

Liiketoiminnan kannalta on arvokasta kiinnittää huomiota digitalisaatio-osaamisen hankintaan (ekosysteemin luominen, konttitekniikka, esb, SaaS, mikropalvelut, QH4-käyttäjälähtöinen tuote- ja palvelukehitys), liiketoiminnan ja liiketoimintamallin digitalisoimiseen, nopeiden kokeiluiden käytännön kehittämiseen (minimum viable product), liiketoiminnan perusteiden pohtimiseen esimerkiksi proof of concept- ja proof of business -näkökulmasta, olemassa olevan datan hyödyntämiseen ja uuden datan keräämiseen, ekosysteemi-, konsortio- ja yhteistyöhankkeisiin osallistumiseen sekä yrityskulttuuriin ja sen yhteyteen asiakkaaseen ja tämän kokemukseen.

Ota yhteyttä

Autan löytämään sinulle ja yrityksellesi sopivimman ratkaisun.

Sami Lehto

Senior Program Manager

010 837 3728

sami.lehto@aaltoee.fi